keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Treenipäivitystä

Eilen illalla suuntasin kentälle kahdeksi tunniksi mukanani Deli ja Hugo.

Alkuun oli Delin vuoro ja lähdettiin vahvistamaan kontaktia häiriöharjoituksilla. Vaikka kenttätreeni on vasta vähitellen aloitettu Delin kanssa, kontaktia ollaan treenattu paljon kotonakin. Häiriötäkin olen jo itse siihen lisännyt, joten Deli kesti aika hyvin jo tässä vaiheessa. Kontakti pysyi kouluttajan maan potkimisesta ja pussin rapistelemisesta huolimatta.
Samalla otin muutamia perusasento treenejä. Istuminen tapahtuu noin sekunnissa, maahanmenossa yrittää pikkasen välillä fuskata jättämällä kyynäriä hiukan ilmaan. En tiedä olisinko palkannut vähän huolimattomasti joskus fuskuista vai oliko vaan niin innoissaan ettei malttanut. Samoin tehtiin myös maahanmeno treeniä niin, että kontakti pysyisi myös maassa ollessa. Tässä ei ollut ongelmia, Deli pitää aika luontaisesti kontaktin ylhäällä. Lisäksi aloitin luoksetulon (tokoliikkeen) harjoittelun muutamalla metrillä. Hyvin jää käskystä paikalleen siihen asentoon mihin sen jättää ja tulee vasta kutsusta. Käskyt tarvitsevat kuitenkin varsinkin lopussa vahvistusta että siellä todella ollaan vaikka minä tekisin vieressä tai muualla mitä. Mutta tämä nyt on tietysti selviö, kun neiti on niin pieni - tai siis nuori - vielä.

Hugon kanssa aloitettiin luoksetulon pysäytyksen treenaaminen. Ensin törppökujan läpijuoksuilla iskostettiin ettei törpöistä välitetä ja sen jälkeen pysäytys takapalkalla. Käskyksi otin suullisen, koska luulen sen olevan merkkiä vahvempi Hugolle. Palkkasin ihan ruoalla. Pallo olisi varmasti toiminut myös takapalkkana, mutta sitten kierrokset olisi noussut luultavasti sen verran korkealle, että seuraavien treenien keskittyminen olisi ollut huonoa. Ensimmäisessä pysäytyksessä Hugo veti lukkojarrutuksen. Loistavaa! Käytin kouluttajalta kokonaisia lihapullia, koska ne näkee paremmin heitettäessä. Hugon ilme oli kyllä näkemisen arvoinen, kun se sai ensimmäisen lihapullan: tunki sen suuhunsa ja katsoi minua ja kouluttajaa sellanen "Täh? kokonainen lihapulla? Minulle? Ihanko totta?? YIPPII!!" -ilmeellä ;D Otin vielä pysäytyksen kaksi kertaa, molemmilla Hugolta hyvät reaktiot. Tosin se on niin nopea poimimaan näitä toimintoja, että viimeisellä kerralla se selvästi jo odotti pysäytyskäskyä vaikkei himmannutkaan. Lopetettiin vauhdikkaaseen läpijuoksuun. Pitää vaan itse olla tarkkana, että antaa käskyn ensin ja palkkaa lentää vasta sitten, että saadaan vahvistettua oikeaa asiaa.

Hugo sai samalla kertaa toisenkin uuden treenin. Otettiin paikkamakuuta piilossa. Alkuun kolme tuttua koiraa ja parin minuutin paikkamakuu. Mie tulin palkkaamaan Hugon jo päälle minuutin kohdalla, kun tämä oli tosiaan ensimmäinen kerta kun menin oikeasti piiloon. Apuohjaajan mukaan Hugo kuitenkin makasi kuin sfinksi, eikä edes maata haistellut. Otettiin vielä toinen, jossa mukaan tuli kaksi vierasta koiraa. Tällä kertaa uskaltauduin olemaan jo heti koko ajan piilossa ensimmäisen mennessä niin hyvin. Yhtä hyvä oli tämäkin. Vähän oli kankeutta alussa itse maahanmenossa, en tiedä olisiko viileä maa tehnyt taas tepposensa sen suhteen. Jokatapauksessa hyvä treeni oli kaikin puolin ja hyviä vinkkejä tuli jatkoon Hugon kanssa.

Näimme kentällä myös Vickyä, joka oli samassa alkeisryhmässä missä treenasin Delin kanssa. Tyttö muistaa kyllä meidät ja varsinkin Delin. Pientä ininää havaittavissa molemmin puolin, kun huomasivat toisensa. Äkkiä se kuitenkin muu unohtuu, kun aletaan hommiin. Autolla Vicky kävi myös isäpappaa moikkaamassa häntä vimmatusti heiluen. Pitäisi lähteä taas joku kerta lenkille yhdessä, niin pääsisi kaverukset riehumaan keskenään.

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Treeniä ja lenkkejä

Niin se vain kevät lähenee vaikkakin kiduttavan hitaasti. Eilen täällä satoi kolmen tunnin aikana yli 20 cm lunta lisää! Kolasin pihan, lähdin Joensuuhun kokoustamaan ja kun alle kolmen tunnin päästä tulin takaisin oli piha hautautunut lumeen uudelleen. Äh. Ensin oli kolattava paikka mihin parkkeerata auto ja sen jälkeen kaivettava toinen auto auton muotoja hämärästi muistuttavan lumikasan alta esiin. Tai no, siihen kohti olin toisen automme jättänyt, joten oletin sen siellä lumen alla olevan 8) Vielä yhdet hiet päälle, että sai tehtyä kävelyreitin ovelle. Vihdoin viimein kotona, hiestä märkänä. Harmi ettei tullut kuvaa otettua..

No koiriahan tämä lumen määrä ei haittaa ei sitten pätkääkään. Päinvastoin. Pihalla on niin iso kasa lunta, että se peittää taakseen siellä olevan sauna/varastorakennuksen. Tämä kukkula toimii koirien 'intervalliharjoitusten' apuna. Tänäänkin meidän porukan ja naapurin noutajien voimin poppoo juoksi (tai siis kiipeili) kukkulaa ylös alas. Se on niin jyrkkä, että Delikin muistutti lähinnä hämähäkkimiestä kiipeämässä roikkuessaan kukkulan kylessä kiinni kaikki jalat eri suuntiin osoittaen kynnet esillä. Sitten tietysti välillä kaivetaan koloja kukkulan kupeeseen ja yritetään juosta kilpaa metrisessä hangessa. Eipä siinä sitten reilun tunnin möyrimisen jälkeen tarvinnut lenkille enää lähteäkään muuten kuin käydä hihnassa vartin loppuverryttelyllä hengitys tasaamassa :D Aika rauhallisen oloista porukkaa makoilee nyt eteisessä..

Treenaamassa ollaan käyty Delin ja Hugon voimin. Doris on toistaiseksi saanut puuhailla omiaan lähinnä Kallen mukana olemalla milloin missäkin. Tosin suunnitelmahan oli, että Hugon ollessa avoimessa alkaa Doriksen valmistautuminen alokkaaseen. Tokon osalta siis. Niinpä se pitäisi nyt alkaa lunastamaan lupaustaan, ja hioa liikkeet kuntoon neidin kanssa. Tuntuu siltä, että nyt se voisi hyvin onnistuakin. Iso D taisi kokea kaamosmasennusta, kun oli niin hissukseen, mutta tänään näytti itsestään taas uusia ulottuvuuksia kiljumalla(!) heitettyjen lumipallojen perään. Kovin on särmänä ollut muutenkin, joten taitaa olla kevättä rinnassa ;)

Delin kanssa ollaan vähitellen alettua tokon alkeita tekemään ja tarkoitus olisi saada hallittavuus kuntoon niin, että aletaan lumien sulettua treenata vepeä. Mikäli neiti osoittaa uimahalukkuutta. En usko tämän muodostuvan ongelmaksi, Deli nimittäin istuu myös suihkussa B) Kalle oli tässä yksi päivä suihkuun mennessään jättänyt kylppärin oven auki. Deli päätti lähteä tutustumaan kylpyhuoneen ihmeelliseen ja yleensä suljettujen ovien takana olevaan maailmaan. Lopputuloksena minun tullessa kylppäriin Deli istuu Kallen jalkojen juuressa ihailevasti sitä kovasti kehuvaa Kallea tuijottaen. Vettä tulee naamalle ja silmiin minkä kerkeää, mutta se ei neitiä tuntunut haittaavan. Sitten vaan ylpeänä keittiöön ravistelemaan läpimärkä turkki lattialle! 8D

Hugon kanssa pitäisi sitä noutoa treenata ja treenata. Erityisesti palautusta. Samoin kapulalle meno on liiankin innokas tyyliin täysiä sinne ja sitten ei ehdi jarruttaa kunnolla. Mammaa vaa nyt vähän laiskottaa... Pitäis ite olla aina niin skarppina sen kanssa, kun se kuumuu nollasta sataan hetkessä minkä tahansa noutamisessa. Tosin se koe, johon alunperin tähdättiin avo-aloitus ei tule meidän kohalla onnistumaan. Olen tuolloin muualla koulutuksessa, joten pitää jokatapauksessa katsoa joku muu koe. Ohjaajan kootut selitykset kisaamisen siirtämiseksi...B) Tokokokeissa on kuitenkin se hyvä puoli, että niitä on paljon ja niihin on kohtalaisen helppo päästäkin. Ainakin jos vertaa vaikka mejä-kokeisiin...

Kerettiin käydä hierontakurssillakin iso D:n kanssa. Opeteltiin eläinfysioterapeutti Heli Kapanen-Lappalaisen johdolla tekemään koiran koko kropan läpikäyvä perushieronta. Hyödyllistä tietoa oli, ja aina hyvä jos pystyy itse tekemään perus ylläpitohierontaa. Tosin kyllä minä laskeskelin, että jos koko kolmen koplan illassa aikoo kunnolla hieroa niin siinä menee koko ilta. Mutta eipä se tarkoitus olekaan joka päivä tehdä. Mietin että jos kerran-kaksi kuussa tekisi kaikille ylläpitohieronnan, pysyisi lihakset vetreämpinä. Tottakai mahdollisissa kiputiloissa tms. suunnataan edelleen fysioterapeutin luokse. Toivotaan kuitenkin, että tämä ylläpito hieronta vähentäisi mahdollisten venähdysten tai lihasjumien määrää.

Lupasin viimeksi niitä kuviakin, jotka ovat edelleen (kääääk) kamerassa. Voi että miten sitä ei olevinaan saa välillä mitään aikaiseksi... *menee kiroilemaan peilikuvalleen ja palaa parempana ihmisenä koneen ääreen*. Tässä nyt ensi hätään yksi kamerakännyllä näpätty:


Sissi-Hugo maastoutuu parhaan taitonsa mukaan

torstai 10. maaliskuuta 2011

Uusia rutiineja

Onpa taas päiviä päässyt vierähtämään viimeisimmästä päivityksestä. Monesti sitä ajattelee sen päivityksen tekevänsä, mutta käytännössä aika vain tuntuu aina loppuvan kesken. Niin, seli seli sanoo joku tätä lukiessaan. Ja onko mikään ärsyttävämpää kuin nettisivut, joita ei päivitetä?? 8D

Mutta asiaan (vihdoin). Kun pakkaset hellitti päästiin Nugen kanssa taas tokoakin reenailemaan. Tosin tiistaina emäntä nukahti töiden jälkeen sohvalle istualteen, joten treenit jäi väliin B) Muutama päivä aikaisemmin alettiin avo-liikkeitä käymään vähitellen läpi. Kyllä se on se nouto, josta kaikki on kiinni. Herrahan ei meinaa housuissaan pysyä, kun kapula lentää. Enkä tarkoita etteikö se pysyisi paikallaan vaikkei sekään varmaa ole. Mutta ääntä lähtee kuin pienestä kylästä. O ou, TÖITÄ tiedossa.

Pieni riiviö se vain kasvaa, eikä ole enää niin pieni. Delin säkä hipoo kohta Doriksen lukemia. Aivot paketista puuttuu kuitenkin edelleen. Olen vakuuttunut, että ne jäivät Zürichin lentokentälle lähtö hässäkässä. Okei, annettakoon kunniaa ipanalle sen verran että se on alkanut näyttää barbetmaisia merkkejä, ja osaa rauhoittua esimerkiksi vieraiden tullessa. Itseasiassa kun tarkemmin ajattelee, se käyttäytyy kaikista siivommin kun on vieraita. Vieraskorea riiviö. Kun ovi sitten sulkeuuu vieraiden perässä voi käytöstavat vetää vessasta alas. Niinpä Delin huomiointi onkin viime aikoina ollut kovin rajallista. Neiti on silmin nähden ihmeissään, jos kukaan ei kiinnitä hölmöilyyn mitään huomiota. Sitten voikin rauhassa mennä luita syömään. Tätä rataa siis jatkunee vielä jonnin aikaa..

Deli on myös osoittanut mieltään yksin ollessaan. Saa Hugon ja Doriksen näyttämään suorastaan enkeleiltä kun muistelee niiden pentuaikaa. Doriskin varmaan helpoin pentu ikinä. Mitään pahaa tehnyt. No joo, kerran söi niitä kenkiä (huomaa: todellakin kenkiä ei kengät, kaikki kahdeksan paria), mutta siinä se. Delille saa rajata koko ajan jonkun alueen jostain jne., eikä silti ole hyvä. Tänään Deli vietti päivän eteisessä. Siis isossa eteisessä, ei missään tuulikaapissa. Hugo ja Doris oli portin takana olohuoneessa, mutta niillä oli näköyhteys Deliin. Karsin eteisestä kaiken mahdollisesti rikottavan pois ja vuorasin lattian luilla. Kotia tullessa odotti iloinen yllätys, mitään pahoja ei oltu tehty, eikä ollut tarpeitakaan sisälle tullut. Hyvä Deli. Kyllä siitä vielä hyvä koira tulee :D

Tämän Delin yksinolon levottomuuden vuoksi ollaan opeteltu uusi rutiini mm. aamulenkille. Ensin mennään metsän kautta, jolloin saa juosta vapaana ja käydä tarpeillaan. Tämän jälkeen jatketaan matkaa hihnassa kylällä. Matkalla pysähdellään niin paljon kuin talutettavat haluavat; luetaan aamun "lehti" siis. Ihan muutamien kortteleiden ympäri vain. Kuitenkin niin, että puolen tunnin lenkki, josta osa on haistelua. Virikkeitä. Tämä tuntuu rauhoittavan aika hyvin myös pikku ipanaa.
Muutenkin on tullut lenkkeiltyä hihnassa nyt vähän enemmän. Pitihän se vihdoin opettaa Delille hihnakävelyä B) Tosin Doris ei oikein hihnassa tee muuta kuin marssi vakaasti eteenpäin, joten se saa itseoikeutetusti kävellä kylilläkin ilman hihnaa. Jostain syystä tuolloin voi haistella ja merkkailla. Hihnassa sitä ei voi tehdä.

Doris oli myös ainoa, joka osasi juosta Kallen hyvän hihnajuoksun kriteerit täyttävästi. Alkuun hihnan päässä oli Hugo, kunnes Kalle joutui toteamaan sen lähinnä hyppivän hänen juostessa. Vaihdettiin Deliin, joka taas heittäytyi niin mamman tytöksi, että siitä tuli perässä raahattava malli. Vielä yksi vaihto ja Doris hihnan päähän. Doris osasi homman, niinpä Doris pääsee ainoana myös Kallen juoksulenkeille mukaan. Täytynee alkaa opettaa muitakin juoksemaan hihnassa. Kokeilin kyllä itsekin Hugon ja Delin kanssa (yhtäaikaa!), eikä se minusta mitenkään vaikeaa ollut... Miehet ovat vaikea laji ymmärtää.

Olisi joitain tuoreita kuviakin, mutta pidetään vielä hulluja jännityksessä ja latailen ne tässä joku päivä. Nyt sitten porukalla miettimään, että kenestähän se oikein puhuu? ;D