Niin monesti tapahtumarikkaan päivän jälkeen ajattelen innoissani, että "illalla päivitän blogin, on niin paljon kerrottavaa". Ja kuinka siinä sitten käykään? Jälleen on kuukausi vierähtänyt, eikä tuo hieno ajatus ole kertaakaan päätynyt tekstiksi asti.
Viimeisemmän kirjoituksen jälkeen on keretty käydä esimerkiksi vähän misseilemässä. Ryhmänäyttelyissä Tuusniemellä ja Savitaipaleella. Tuusniemellä kehässä oli Hugo tuloksin EH ja Vicky tuloksin ERI, AVK1, PN2, VASERT. Ettei hullummin ollenkaan :) Savitaipaleelle Hugo lähti sitten yksin reissuun, mutta onneksemme matkan varrelta saatiin seuraksi Hanna ja Totski. Luottomatkalaiset näyttelyturneilla :) Savitaipaleelta Hugon saldo oli ERI, AVK3. Tuomarina oli Elena Ruskovaara, joka arvosteli Hugon seuraavasti:
Oikean mallinen, tarpeeksi voimakas hyvin käyttäytyvä nuorekas uros, voimakkaat takakulmaukset, sopiva kaula, tarpeeksi voimaa päässä, karva paikoin pehmeä, liikkuu asettuessaan hyvällä askelpituudella ja yhdensuuntaisesti, kiva, rento ja reipas käytös.
Hugo röyhisti heti rintaa "nuorekkaan" kohdalla ;)
Kohta "asettuessaan" viittaa siis meidän kehäesiintymiseen, joka oli... no, hiukan villiä ;D Kuten joku minut tunteva saattaa arvata, en juurikaan (=ollenkaan) ole käyttänyt treenikentällä aikaa näyttelykäyttäytymisen opettamiseen ja sen kyllä huomasi :D Avoimen urosten ollessa kehässä jonossa tuomarille näytillä Hugo hyppäsi halaamaan minua, kun olin polvillani sitä seisottamassa. Siinä me sitten halailtiin, kun muut seisoi asennossa... No hitto. Ei elämä niin vakavaa ole etteikö hali silloin tällöin kannattaisi ;)
Vielä myö kerettiin Lappeessakin kansallisessa näyttelyssä pyörähtää. Tuolloinkin mukaan lähti Hugon lisäksi Vicky. Ja tietysti tavattiin Lappeen päässä Hanna ja Totski ;) Tuomarina Tino Pehar ja kaikkien kolmen saldo oli ERI avoimesta. Ja lopputuloksena kaksi varsin kylmää eukkoa, sillä kehät olivat jäähallin harjoitushallissa. Minäkin fiksuna jätin näyttelyn infolapun lukemisen paremmille päiville, ja vaatetus oli kaikkea muuta kuin kylmään halliin sopiva =P Virheistä oppii, toivottavasti. Vaan mitäpä ei lämpimällä kaakaolla sulatettaisi ja lopulta vilkutettiin heipat kavereille lämpimin mielin ja lähdettiin kohti kotia. Onpahan taas misseilty vähäksi aikaa. Paitsi Vicky, joka jatkaa vielä Lieksan ja Joensuun näyttelyihin. Hugo sen sijaan pääsee ihan näinä päivinä turkistaan.
Sillä välin, kun Hugo ja Vicky viettivät aikaa näyttelyssä oli Delillä hiukan paremmat puuhat; se lähti nimittäin kyytiin vain jäädäkseen matkalla Leonan luokse leikkimään ;) Kyllä oli mitä ilmeisemmin jälleen vauhtia talossa piisannut kauhu-kaksikon toimesta. Tosin Leona neiti on kasvanut ensimmäisten juoksujensa ansiosta - ainakin omasta mielestään - aikuiseksi ja oli pitänyt Delille kovaa kuria. Hänen mammaa ei muuten muut liehittele. Vaan paluumatkalla Deliä hakiessa tuli pakkaa sekoittamaan hetkellisesti Vicky, joka oli sen verran kova luu Leonallekin, että neiti käskyttäjästä kuoriutui neiti kauniisti sivusta seuraaja :D On se hauskaa seurata koirien puuhia, ja minkälaisia käytösmalleja tulee esille, kun eri koirat ovat keskenään. Hugo joutui näistä kemmakoista jäämään sivuun Leonan juoksujen vuoksi.
Mutta toki matkalla käytiin vielä morjestamassa ystävää irkkuineen, joiden mahtavasta koosta Hugo ei ollut moksiskaan. Tuttu paikka ja tutut jätit :) Vicky sen sijaan säikähti aluksi näitä lempeitä jättejä, ja tämä olikin luultavasti ensimmäinen kerta kun Vicky näki tämän kokoluokan koiria lähietäisyydeltä. Hienosti tyttö otti kuitenkin vain joitain hetkiä myöhemmin härkää sarvista ja meni oma-alotteisesti haistelemaan ja tutustumaan portin takana oleviin Velhoon ja Zorroon. Eikä poikien kova äänenkäyttökään saanut neitiä herpaantumaan.
Sitten kun on nämä reissuhommat käyty läpi on ilouutisten vuoro; Doris ultrattiin maaliskuun lopulla tiineeksi. Täällä on siis kovasti odotusta ilmassa ja mamman masu senkun pyöristyy. Doris on voinut aika hyvin, suurempaa pahoinvointia ei ole ollut. Pientä närästystä taitaa mammalla kuitenkin tiineys tuottaa, kun röyhtäily on lisääntynyt. Viime viikolla on myös siirrytty Doriksen osalta omaehtoiseen liikuntaan, kun synnytykseen on enää kolme viikkoa. Tänään suunnitelmissa onkin pentuhuoneen ja -laatikon kuntoon laittoa. Pääsee mamma vähitellen niihin tutustumaan.
Sitten vain peukut pystyyn, että lopputiineys sekä synnytys sujuisi sulavasti :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti