Nyt olen kuitenkin kolmen koplan kera täällä Kajaanissa, jossa majailemme ensi viikon. Ja kerran täällä ollaan, niin pitihän se pyörähtää Kajaanin näyttelyssä; eilen Hugon kanssa kehässä ja tänään kävin paikalla muuten vain pyörimässä, lettua syömässä ja parin rodun kehää katsomassa. Hugon tulos eiliseltä oli EH ja luokkansa kolmas. Tiukka tuomari oli Marja Talvitie, eikä eriä juurikaan jaellut sen verran kun sivusilmällä seurasin meiän kehän jälkeen. Avoimessa oli uroksia viisi, joista yhdelle erinomainen. Hugon arvostelu alkoi sanalla kookas ja lopussa luki huvittavasti "toivottavasti ei kasva enää". Montako kertaa on nähty lähes 4-vuotiaan tekevän vielä kasvupyrähdyksen?? Joten tuomari voinee olla rauhallisin mielin, tuskin se siitä enää kasvaa :D
Yritin itseasiassa mitata Hugoa kotona, tosin ei ole kunnollista mittakeppiä. Se on nuo "seiso siinä - kirja tohon - merkki - koira pois alta - mittaus" -menetelmät tietysti jonkun verran kyseenalaisia tuloksen oikeellisuuden suhteen... Mutta yritys hyvä kuitenkin. Ja pitihän se tehdä monen monta kertaa, että saisi virhemarginaalia edes vähän vähemmäksi. Tulos oli jokatapauksessa siinä 50 cm hujakoilla, veikkaan että ennemmin sentin yli kuin ali. Iso poikahan Nuge on, mutta meille siitä on pelkkää plussaa vaikkei ehkä kehissä niin hyvällä katsotakaan. Sitäpaitsi sen kokoinen perro uros saa olla, jos rotumääritelmää katsotaan ;)
Kehissä pyörähti eilen myös Hugon poika Ressu, joka oli isänsä kanssa samassa rivissä avoimessa luokassa. Vai pitäskö sanoa jonossa. Ressu sai H:n, poika kun on aika sutjakan kaponen vielä toistaiseksi. Mutta niin se vaan meno luistaa agiradalla lujaa, eikä jouda massaa keräämään mitään misseilyä varten :D Sitäpaitsi agivalion arvoon H riittää vallan mainiosti ;) Poika ei juuri näyttelyistä perusta, vaan tähtää agiradoille, jossa se illan kisassa sitten nähtiinkin. Kyllä riitti vauhtia, ihan kuten isällään! Täällä kannustetaankin 12 tassua ja 2 kättä pystyssä pikku Ressun agiuraa :)
Tänään nukuttiin aamulla pitkään ja hartaasti, jonka jälkeen lähdettiin aivan mahtavaan -10 asteen aurinkoiseen pakkasilmaan lenkkeilemään koko gööri. Oli niin mahtavat maisemat, että piti ihan kuva kännyllä napata.
Kaukaa takana näkyy koulun talli, navetta ym. Kyllä on mahtavat maisemat lenkkeillä!
Sen verran pitää vielä kertoa alkuvuoden muita tapahtumia, että heti ensimmäisellä viikolla käytiin Doriksen kanssa silmätarkastuksessa. Kaikki on edelleen kunnossa ja samoin oli Vickylläkin, joka kävi samaisessa tarkastuksessa reilu viikkoa myöhemmin. En sitten ollu ilmeisemmin uuden vuoden karkeloista vielä selvinny, kun en tajunnu Vickyä viedä Doriksen kanssa samalla kertaa B) Mutta hevosella pääsee ja sitä rataa... Dorikselle tehtiin myös terveystarkastus kokeineen ja kaikki oli kunnossa siltäkin osin.
Nyt on myös alkuvuoden astutussuunnitelmat selkiytyneet ja ne on myös julkaistu saitilla. Enää odotellaan Doriksen juoksuja alkaviksi, jonka jälkeen sitten lähdetään tapaamaan sulhoa Ranskan maalle. Kyllä on ensimmäisistä suunnitelmista mennyt pitkä aika tähän päivään ja väliin mahtunut monta onnetonta sattumaa ja pettymystä. Mutta luontoäiti tekee mitä parhaaksi näkee ja siihen meidän on sopeuduttava. Toivon kipinä elää kuitenkin, että tällä kertaa palaset loksahtaisivat paikoilleen ja saataisi huusholliin sitä pentujen tuoksua ;)
Tällä hetkellä Doris ottaa lunkisti, eikä merkkejä odotetuista juoksuista vielä näy. Doris haluaa vain viettää kovasti aikaa pihalla. Välillä jopa nukkuu mukavasti hankeen paikan muovanneena pakkasesta välittämättä. Yrittää huudella josko sisälle tulisi, niin korkeintaan pää nousee (jos sitäkään) ja kuuluu murahdus ja jatkaa uniaan. Kuninkaalllisen unta ei ilmeisesti saisi häiritä :DD Mikäpä mie oon estelemään, jos toinen haluaa parin tunnin torkut pihalla ottaa, niin siitä vaan!
Yhtenä päivänä neiti päätti istua terassilla ja niin myös teki. Lunta tuli taivaan täydeltä ja tuuli vihelsi, Doris istui tyyneyden perikuvana terassilla ja seurasi rauhallisesti tuulen tekosia metsässä. Piti taas känny hakea ja kuva napata Doriksen zen -tilasta.
Tässä olisi kyllä videokamera ollut parempi havainnollistamaan iso D:n lehmän hermoja :D
Mitä tulee treenaamiseen, niin nyt on laadittava jonkinlainen suunnitelma mitä tekee ja mitä jättää vähemmälle. Aika ei kerta kaikkiaan vielä riitä kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Tällä hetkellä agia treenataan Hugon kanssa. Kesäksi pitää miettiä, pystyykö saamaan kaksi paikkaa samaan ryhmään, jolloin olisi mahdollista treenata säännöllisemmin myös Doriksen kanssa. Deli kävi tällä viikolla tekemässä elämänsä ensimmäiset putket ja kepit ohjureilla, mutta sen agiura saanee vielä odottaa.
Lisäksi tokoillaan kerran viikossa, jolloin pystyy kahta treenamaan. Ne kaksi on Hugo ja Deli. Tässäkin välillä poikkeuksia, kun olen itse kouluttamassa. Hugon kanssa pitäisi alkaa sitä avoimen starttia vähitellen miettimään... Yritän päästä starttaamaan ennen kesää. Alunperin suunnittelin viime kesän aikaan, että ennen vuoden vaihdetta olisi TK2:sen verran kisattu, mutta eihän se nyt ihan niin menny. Ensimmäistäkään starttia ei otettu treenin puutteen vuoksi. Nyt siis uusi parempi yritys.
Sitten vielä yksi ilta kesällä vepelle, jonne mukaan lähtee Doris ja Deli. Näin on kolme iltaa viikosta kiinni treeneissä, ja kaikki kolme pääsee treenaamaan kaksi kertaa viikossa. Lopun ajan viikosta koulun/töiden lisäksi notkutaan sitten raksalla; mie raksaamassa ja kolmen kopla harjoittamassa suuret määrät juoksua, kaivamista, haistelua, piehtaroimista, vahtimista, lisää juoksua ja tietysti porukassa riehumista ;D
Kuulostaa ihan suunnitelmalle. Nyt kuitenkin poiketaan siitä heti alkuun, kun ensi viikko vietetään täällä Kajaanissa. Katsotaan mitä kaikkea ehditään tekemään opintojen ohella, mutta suunnitelmissa on ainakin treffata Oskua ja Ressua järven jäällä ja sitä odotetaan kovasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti