Deli on viime päivinä pitänyt huolen ettei vauhtia ja vaarallisia tilanteita tästä huushollista puutu! Hyvä että on hengitys kerennyt Hugon palli -onnettomuuden takia tasaantua, niin uutta katastrofin poikasta pukkaa... Eilen Deli pääsi yksin mukaan auto ajelulle kaupunkiin. Hienosti se taas käyttäytyi, niin autossa odottaessa kuin kaupungissakin. Kotia päästyämme avasin auton oven, ja tyttö putosi suoraan maahan autosta! Ei tullut mieleenkään, että se siihen oveen nojailisi, ja kaverin autossa (jolla oltiin liikenteessä) on tummat takalasit, joten en sitä tietenkään nähnytkään. Alkoi korvia viiltävä huuto, ja Deli käveli kolmella jalalla!
Pulssi oli tässä vaiheessa noin 150. Otin Delin syliin, ja aloin kokeilla tassua. Venytin varovasti eteen, taakse, kokeilin niveliä, painelin tassua, ei huutoa. Pulssi tasaantui hieman. Laitoin tytön maahan, ja huuto alkoi taas! Siinä vaiheessa soitin lääkärille, että ollaan jo tulossa sinnepäin.
Ilmeisesti Deli kuitenkin ainoastaan säikähti yhtä paljon kuin minäkin, ja tassu on vain saanut kolhun. Mustelma siinä kai olisi, jos karvoilta näkisi. Luojan kiitos selvittiin vain säikähdyksellä! Otin sitten samalla Delille rokotuksen, kun aika olisi ollut ensi viikolla kuitenkin. Kotona tyttö käveli jo normaalisti, ja illalla riehui Doriksen kanssa siihen malliin, ettei jalka todellakaan voi olla kipeä. Huh.
Tänä aamuna olisin saanut nukkua pitempään, mutta heräsin siihen samaiseen huutoon, jonka vasta eilen kuulin. Nousin sängystä varmaan nanosekunnissa, ja riensin huudon suuntaan. Kukapa muukaan kuin Deli! Hugo on pallinsa vuoksi portin takana toisessa tilassa. Deli oli yrittänyt niin kovasti päästä Hugon luokse, että oli tunkenut päänsä kahden portin pinnan välistä, eikä saanut sitä pois! Hätääntynyt huuto oli seurausta siitä, kun aviosiippa yritti varovasti irrottaa neidin pään pinnojen välistä. En tiennyt olisiko itkenyt vai nauranut... Pää saatiin kuitenkin irti, ja se ei paljoa vauhtia hidastanut.
En saanut enää edes unta, kun kuulin koko ajan leikin ääniä ja mietin mitähän seuraavaksi?
Deli on kyllä kauhukakara isolla K:lla. Uskomaton vauhti ja ihan yhtä tyhmän rohkea kuin Doriskin :D Kyllä varmasti kerkeää vielä sattua ja tapahtua ennen kuin iän karttuminen tuo edes vähän järkeä päähän, mutta toisaalta näen kyllä hirveästi potentiaalia harrastuksiin, jos vain löydän oikeat konstit valjastaa ne.
Sillä aikaa kun Doris ja Deli riehuu portin toisella puolen, Hugo ottaa rennosti omalla puolellaan. Lähinnä makoilee suurimman osan ajasta. Mitäpä muuta se voisikaan. Tosiasia kuitenkin on, että kun koira treenaa enemmän tai vähemmän joka päivä, ja pääsee metsälenkille, niin useampi päivä tekemättä mitään... Noh, jokainen varmasti osaa laskea tuloksen =P
Toki Hugo käy lenkillä edelleen joka päivä, mutta hihnalenkki ei ole metsälenkki. Ei sillä hyväkuntoista koiraa väsytä kukaan, vaikka se miten saisi haistella ja maistella. Hugo onkin ihan kuin pingispallo! Ei tartte kuin kuiskata sen nimi, ja se on kärppänä jaloissa "Mitä tehdään?" "Mitä tehdään?? "Tehdään jotain!" "Ihan mitä vain!!" En kuitenkaan ole juuri mitään sen kanssa tehnyt, kun ei siltä saa tuossa tilassa kierroksia alas (ainakaan tekemällä jotain kivaa :D), ja noilla kierroksilla se riski haavan aueta on vähän liian iso. Lepäilemme siis vielä muutaman päivän. Vaikka se niin sydäntä särkevää onkin pitää toista erillään. Puhumattakaan siitä pikku uikutuksesta, joka vähitellen alkaa parin päivän jälkeen kuulua =I
Josko ensi viikolla päästäisi jatkamaan normaalia elämää. Sillä välin pitäisi varmaan sulkea Doris johonkin turvaan, kun se on porukan ainoa jolle ei ole vielä mitään sattunut. Tällä flaksilla (ja kokoonpanolla) jotain on varmasti tulossa... B)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti