torstai 26. elokuuta 2010

Ääripäästä toiseen

Nyt kun ne hullut helteet vihdoin loppuivat, niin mitäpä muutakaan tuli tilalle kuin kaatosade! Tuntuu, että lenkkeily jää ihan nollan tietämiin koko ajan =( Pitkään aikaan ei lenkkeilty, kun oli niin kuuma. Tai koirat olivat raksalla koko päivän.. Ja nyt ei lenkkeillä, kun sataa koko ajan. Blaah. Ei sillä että itsekään välttämättä riemusta kiljuen olisin tonne sateeseen lähdössä, mutta voisi sinne mennä kuitenkin. Kuten mettä-treeneissä aina viljellään; ei ole huonoa säätä, vain huonoja varusteita ;D Vaan eipä paljoa yksin huvita! Hugo nyt vielä saattaa sateeseen vähän lähteä himmaamaan, mutta Doris... Mikä diiva! Se ei todellakaan jalallaan ulos astu, kun avaa takapihan oven, ja antaa luvan mennä, jos vettä sataa. Kattoo vaan "et kai sä todella kuvittele et tonne menisin" -ilmeellä, ja kääntyy kannoillaan :D Mutta jos kuivalla säällä mettälenkillä ollaan, niin tokihan kuraojassa voi vaikka sukeltaa! Jotkut sanoo etteivät ymmärrä naisten logiikkaa, minä en ymmärrä koirien logiikkaa... ...enkä miesten ettei sen puoleen.

Doriksella on muutenkin iskenyt nyt ilmeisesti korkeamman tason murkkuikä. Se on ihan jäärä koko ajan. Aina kun jotain käskee, niin oikein näkee miten se tapittaa suoraan "entäs jos en teekkään", eikä mitään tapahdu. Kokeilee ihan ihme juttuja; sellaisia mitä ei koskaan ennen ole tarvinnut kieltää tms.
Ja Hugo sitten... Oikein naurattaa, ihan kun se mukamas tilanteesta jotain tajuaisi. Aina kun Doris näyttää keskisormea, Hugo liimaantuu jalkojen juuree sellanen "mutta minä olen hyvä, enkö olekin!" -ilme naamalla. Sitten esitetään kaikki mahdolliset temput, ja odotetaan että "mamma pyydä multa jotain, kun mää olen niin hyvä ja kiltti ja osaan ja ihana!" :DD Oikein mamman poika.
Nykyään kun Kalle simerkiksi kutsuu Hugoa luokse, ja sen pitäisi lähteä sinne minusta poispäin, se pysähtyy pari kertaa matkalla ja katsoo vielä taakse. Vähän kuin "entäs mamma??". Hugo on sellanen meiän perheen viihdyttäjä-poika. Jos sen puuhia seuratessa tulee tylsää, niin katsojassa on jotain vikaa :D

Paljoa ei ole nyt tullut treenattua, vähän tottista kotona. Doriksen kanssa vepeä, mutta siinäkin luovuttiin meiän vepekoepaikasta. Ennen varsin mallikkaasti toiminut koira, näyttää nyt sielläkin keskisormea.. Kaksissa viimeisimmissä treeneissä sitä on kiinnostanut rannan hajut enemmän kuin treeni(!). Koskaan ennen ei ole laiskasti lähtenyt veteen, mutta nyt kyllä. En tiedä onko jokin mennyt treenissä pieleen, vai onko tämä nyt tätä murkkuilua? Jokatapauksessa, koska kyse oli sovesta, en missään nimessä lähde kokeilemaan koiran ollessa epävarma toimimaan. Sehän on sovessa kaksi yritystä, ja jos ei läpi mene niin ko. koiran kisaura päättyy siihen. Sinne ei siis leikkimään mennä.
Nyt alkaa jo tämän kesän kokeetkin olla ohi, joten se sove jäänee meidän osalta kuitenkin tuonne ensi kesään. Vaan eipä tässä mihinkään kiire ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti