maanantai 4. kesäkuuta 2012

Voi toko

Kävimme sitten eilen tokokokeissa toteamassa jälleen, että se on ohjaajan psyykkisen valmennuksen paikka tai kisaaminen saa jäädä. Kyllä ottaa aivoon. Jos uskoisin joulupukkiin, toivoisin tänä vuonna lahjaksi uuden pään. Sellaisen, joka ei lähetä jännityssignaaleja yhtään mihinkään. Ja varsin hyvä kun yleensä olen itseäni ruoskimaan, niin käännetään nyt vielä puukkoa haavassa vähän eli näin (päin helvettiä) meillä meni:

Paikalla makaaminen 10

Seuraaminen taluttimetta 8
Hugo alkoi kerran haistella maata ja yhdessä täyskäännöksessä irtosi.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 7
Hugo ei noussut lopussa perusasentoon ja vähennystä on tullut jostain muustakin, vaan en nyt kuollaksenikaan muista mistä...

Luoksetulo 0
Tämän nollasin sitten ihan itse B) Pisteet olisi olleet pienet muutenkin, koska Hugo hiimasi pysäytys-käskyn jälkeen roimasti. Annoin kuitenkin niin suuren vartaloavun, että nollille meni.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
Hugo jäi minun kävelylinjaan nähden hiukan vinosti seisomaan.

Noutaminen 5
Kuumeni jälleen kapulan nähdessään ja ryntäsi kapulalle kuin tuulispää törmäten kapulaan. Palautti ylimääräisten kierrosten kera ja jäi vinosti eteen(!). Opetettu palauttamaan sivulle...8D

Kauko-ohjaus 0
Ei tehnyt istumisia käskyistä huolimatta. Ainoastaan häntä heilui istu-käskyn kuullessaan.

Estehyppy 8
Jäi ilmeisesti liian lähelle estettä (ehkä kosketti sitä?)...

Kokonaisvaikutus 7

Että persiilleen meni, että heilahti. Vaikka vielä kehän ulkopuolellakin pysähtyi luoksetulossa kuin seinään ja kaukot sujui. Ja vaikka sain itseni aika hyvin koottua ja olin normaalia paljon vähemmän jännittynyt. Hugo kuitenkin nappaa heti sen pienenkin jännityksen, ja paineistuu ja pakka leviää.

Nimim. Täältä saisi lainaan kisakoiran

P.S. Tarvitsee ohjaajan, joka ei jännitä yhtään (mitään).

No, kyllähän se pettymys kohtalaisen nopeasti unohtui, kun kotia pääsi. Pieniä pehmeitä karvapalloja sylitellessä on varsin vaikea olla huonolla tuulella ;) Vaikka riiviöitä ne kyllä todella alkavat olla, riehuvat ja painivat minkä kerkeävät ja siirtävät kaiken mahdollisen aina toiseen paikkaan. Kulmurien päät on osalla jo varsin hyvin näkyvillä ja sen kyllä varpaissaan tuntee pentulaan mennessä :D

Saisi tämä sadekin loppua. Kaksi päivää on ollut niin kurja sää ettei olla päästy pihalle pentujen kanssa. Mutta sisällä on kyllä riehuttu senkin edestä ;D

Keskiviikkona suunnataan pentutarkastukseen, jolloin ipanat sirutetaan ja samalla kaikista otetaan geeniverinäyte. Saas nähdä miten katras suhtautuu ensimmäiseen automatkaansa... Raporttia tulee perässä.

1 kommentti:

  1. Joo hei täältä puuttuu mukava avoimen luokan koira, kun isäntä on ominut kaiken tekemisen kakaran kanssa itselleen :) Heh, heh. Eihän tuossa mennyt kuin kaksi liikettä nollille. Varmasti se jännitys myötävaikutti asiaan.

    Siulle täytyy antaa mental coachingia ja jotain rentouttavaa :) Tsemppiä! Olen nähnyt Hugon ja se on pätevä tyyppi. Nyt vain niksit jännitykseen käyttöön :)

    VastaaPoista