lauantai 6. marraskuuta 2010

Yhden pisteen pettymys

Tänään se sitten tuli; surullisen kuuluisa pisteen pettymys. Starttasimme Hugon kanssa tokokokeessa toiveena viimeinen ykkönen alokkaasta ja koulutustunnuksen myötä siirtyminen seuraavaan luokkaan. Toisin kävi.

Koe oli hallissa, jossa treenataan normaalisti agilityä. Koiria siis tulee ja menee läjäpäin, ja hajuja löytyy. Tämä osottautui meidän kohtaloksi tänään. Tai no, toisaalta se haistelu saattoi yhtä hyvin olla taas sijaistoiminto paineistumisesta... Mutta tottahan ne ihanat hajut Hugoa vetää entisestään. Muuten suoritus oli ihan ok, ysiä ja kymppiä, mutta kun seuraamiset meni ihan persiilleen, oiskohan seiska ja kutonen tullut plus seisomaan jäämisessä tuli himmausta, niin lopputulos oli II-tulos pisteillä 159. Kyllä KETUTTI. Eli 160 olisi siihen ykköseen tarvittu =P

Siitäkös se sitten alkoi, että "jos se vaan olisi sitä ja tätä..." "...niin olisi tullut se yksi piste lisää" Minkäs teet. Sama se mitä olisi pitänyt, nyt sitä ei tehty, ja tulosta ei tullut. Taitaa vaan itsessä asua sen verran kilpailuhenkeä, että tällaisissa tilanteissa tekis oikeesti mieli hakata päätä seinään =I Pettymystä on vaikea niellä pureskelematta.

Nyt jää sitten mietittäväksi, että vieläkö starttaamme tämän vuoden puolella, vai jätämmekö kisaamisen ensi vuoteen. Heti suorituksen jälkeen olin tietysti suutuspäissäni sitä mieltä, että Hugo jää tekemättömyys -tauolle vähäksi aikaa. Mutta saa nyt nähdä. Vaikea on urokselta saada tuota haistelua kokonaan pois. Suurimmalla osalla nartuista se ei tunnu vaikuttavan. Moni uroksista haisteli tänään samoissa paikoissa kentällä, joten kyllä ne vaan hajut taitaa poikia vetää puoleensa vähän toisella tapaa...

Ensi viikonloppuna lähdetäänkin sitten missikisoihin, jonka johdosta Hugo joutuu huomenna vesikoiralenkin jälkeen "lempipuuhaansa" eli pesulle. Pysyisipä tämä pikku pakkanen, niin pojalla olisi edes teoreettinen mahdollisuus selvitä oikeasti beigenä kehiin :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti