Pieni paholainen nimeltä Neri. Neri asuu suuressa ja ihmeellisessä maailmassa, mutta mikään siellä ei pelota Neriä. Neri-neiti työntää pienen nenänsä jokaiseen maailmansa kolkkaan, eikä välitä millainen mörkö vastaan tulee. Jos mörkö on pahana miettii Neri hetken, ottaa vauhtia ja on vielä pahempana. Nerin lempipuuhiin kuuluukin mörköjen karvoissa roikkuminen, hinnalla millä hyvänsä.
Neri nousee joka aamu uuteen ihanaan päivään suurella äänellä ja kovalla vauhdilla. Ehkä ainoa asia, jota Neri maailmassaan kunnioittaa on ruoka. Ja vaikka ruoka maistuukin, vesikupilla Nerin pienet pirun sarvet vain kasvavat. Pienen paholaisen paras peli on se, jossa hypätään vesikuppiin, käydään juoksemassa karkuun suurta jättiläistä, joka yrittää lopettaa pelin muttei saa pientä nopeaa ja ketterää paholaista kiinni. Näin Neri jallittaa jättiläisiä ja tilaisuuden tullen hyppää takaisin vesikuppiin.
Neri haluaisi laittaa maailman aivan uuteen uskoon. Kaikki tuntuu olevan täysin väärissä paikoissa pienen paholaisen käyttötarkoituksia ajatellen. Niinpä Neri mörköjä väistellen raahaa mörköhuopia, mörköaarteita ja ennen kaikkea kuolleiden nelijalka-jättiläisten luita ympäriinsä parempiin paikkoihin. Yleensä hampaisiin joutuu myös paholaisen omat pissaliinat, jotka tyhmä jättiläinen on sijoittanut täysin väärin.
Neri-neiti on myös kasvanut syömistään peikko-papanoista niin, että pääsee melkein jo hyppäämään pehmeälle vuorelle. Kun vain ottaa tarpeeksi vauhtia - jonka saa parhaiten ärsyttämällä mörköjä, jolloin joutuu juoksemaan lujaa karkuun - on jo puoliksi vuorella. Vielä ne jättiläiset örisevät oman reviirinsä merkiksi, mutta Neri on jo päättänyt kiipeävänsä joku päivä tuolle pehmeälle vuorelle. Seurauksista huolimatta. Jälleen kerran.
Kaiken kaikkiaan Nerin elämä on kauhistuttavan kivaa. Paholaisen huiska tekee hommia lähes tauotta. Ja kyllä Nerikin myöntää, että jopa möröt ja jättiläiset ovat super-ihania silloin, kun pykälässä ei ole pieni pirun vaihde ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti