Syystunnelmia...

Syksy on toden teolla pyörähtänyt käyntiin. En tiedä miten muualla, mutta täällä sataa vettä, sataa vettä ja sataa vettä. Eilen oli pitkästä aikaa sateeton päivä. Kyllä se vaan tuota lenkkeilyä kummasti vähentää vaikka ei sokerista tehty olekaan sen enempää kuin koiratkaan. Onhan se pihalla päivittäin käytävä, mutta kyllä pitkän pitkät metsälenkit ovat reservissä odottamassa parempia ilmoja. Sitäpaitsi Doris on niin hieno lady ettei se halua sateella ulos ollenkaan B) Kun sade sitten lakkaa ja lähdetään metsään, niin pulahdetaan päätä myöten ensimmäiseen kuraojaan mikä matkalta löytyy! Onko tämä nyt sitten koiran logiikkaa.....

Parin viikon aikana on pyörähdetty Savitaipaleella ryhmänäyttelyssä Vickyn kera. Tulos oli harmittava EH neidin kehäkäytöksen vuoksi. Vicky päätti kehässä ettei pysty jättämään mammaa pois valvovan silmän alta ja minun yrittäessä esittää sitä Vicky vänkäsi toiseen suuntaan hätäillen emäntäänsä etsien. No eihän siinä tuomari liikkeitä näe, josta minulle mainitsikin arvostelun hakiessani. Kaikki oli muuten erinomaista, mutta ne liikkeet ja se käytös... Parin päivän päästä maanantaina Vicky tulikin meille päivän ajaksi hoitoon ja samalla tytöltä lähti jo varsin pitkäksi kasvanut turkki, josta kuviakin tuonnempana.

Viikko sitten keskiviikkona koko kolmen kopla kävi rokotuksilla. Neidit ei edes rokotteiden laittoa huomanneet, mutta Hugo raukka on tapaturma-alttiutensa vuoksi rampannut siihen tahtiin lääkärin pöydällä, että vapisee kuin haavan lehti sinne joutuessaan. Päätä punkee mamman kainaloon ja mielellään tulisi syliin kokonaan. Verinäytettä ottaessa kerkesi vielä sen verran vetäistä tassua ettei homma kerralla onnistunut ja muistona etutassuun jäi todella iso mustelma, suoranainen veripussi kun oli sen verran turvoksissa. Huomasin sen vasta kotona Hugoa silitellessä ja kerkesi jo sydän hypätä kurkkuun, että mihin se on nyt ittensä satuttanu! Kunnes tajusin sen olevan sama jalka, josta näyte otettiin. Hugo kävi myös silmätarkastuksessa ja kaikki oli kunnossa, kuten verinäytteestä otetut kilppariarvotkin.

Illalla lenkkeiltiin vesikoiraporukalla ja kurasäästä huolimatta paikalle saapuikin kiitettävät 10 vesikoiraa :) Oi sitä ihanuutta, kun matkalla oli koko tien levyisiä suuria kuralätäköitä. Kyllä vesi roiskui lauman kirmatessa lätäköissä! Paikalla oli Hugon lisäksi perrot Rudi, Rasta, Manu, Effi, Vicky ja vielä yksi ihanainen musta nuori ipana, jonka nimeä en nyt saa päähäni. Porukan jatkeena vielä tietysti Doris ja Deli sekä nuori portugeesi poika, jonka nimeä en myöskään muista 8) Meikeläisen pitäisi kulkea Post It -laput ja kynä kaulassa, kun omaa näin pienen muistikapasiteetin...

Parin viikon aikaan on myös aksaamassa käyty sekä Hugon että Doriksen kanssa. Hugon kanssa tapetilla on kontaktien alastulo, keinu sekä ohjausharjoituksista valssi. Tosin yhdessä harjoituspätkässä vaikka valssi jotenkuten sujuikin, niin vikalla kierroksella minä tein vaiston varassa niin miten pääsin lujimpaan eteenpäin ja huomasin ratapätkän lopussa vaihteneeni valssit persjättöihin :D Ei siinä mitään, kyllähän ne Nugen kanssa toimii ja on huomattavasti helpompaa juosta täysiä persjättö kuin juosta täysiä valssi ;) Mutta siis, valssia harjoitellaan, valssia harjoitellaan... Huomasin myös, että Nuge omaan tyyliinsä poimii aika nopeasti asiat nuppiinsa, kuten mistä palkka tulee. Joten ohjausharjoituksissa pitää muistaa palkata hyyyyvin vaihtelevasti ettei se ala ennakoida palkan tuloa ja jätä kuuntelematta ohjausta.

Doriksen kanssa mentiin rataa ilman keinua ja keppejä. Aloin opettaa sille keppejä uudestaan ohjureilla. Se on aikanaan kädellä opetettu ja on siinä niin pirun kiinni, niin pirun kiinni. Ensin se oli ihan huuli pyöreenä, et "Wha??" ohjurit nähdessään, mutta tajutessaan palkan keppien päässä ja miten sen saa, alkoi homma edetä ja häntä heilua :) Keinua vahvistettiin vaan yksittäisenä esteenä ja kontakteja harjoiteltiin myös A:lla. Doris on niin ihana, kun siitä huomaa miten tulessa se on koko loppu päivän päästessään tekemään hommia edes hetkisen :>

Lauantaina suunnattiin Mikkeliin sukuloimaan ja sieltä illalla Lappeenrannan kautta pois. Reissu saikin ihan uusia odottamattomia käänteitä, kun Lappeesta lähti heräteostoksena mukaan asuntovaunu. Ei ollakaan ennen karavaanareiden suuressa joukossa oltu, mutta nyt on sitten yöpaikka viikonlopun kestävillä koe- ja näyttelyreissuillakin. Kuinka kätevää ;)

Eilen oli pakko jättää treenit väliin, kun pitkästä aikaa oli kuiva päivä. Ei muuten saada talveksi kattoa talon päälle, joten silloin on taottava kun rauta on kuumaa. Tänään kuitenkin suunnistan Nugen kanssa BH-kurssille paikkamakuuta ja seuraamista treenaamaan.

Tässä vielä lopuksi kuvia parin viikon takaisesta Vickyn vierailusta trimmeineen. Alkuun Vicky ja ihan omat kivat puupalikan kanssa :)










Sitten Vicky vähän vähemmässä karvassa...


...Ja Vickyn ja Delin rallit trimmin päälle






Jossain välissä Doris yritti parhaansa mukaan osallistua paineihin...


...mutta nuorilla neideillä oli aivan omat kuvionsa, joihin ei muita kelpuutettu mukaan


Loppukähinöiden jälkeen esitettiin sivistyneitä ja hyvin käyttäytyviä yhdessä poseeraamalla... ...noin 10 sekuntia.