Agikoulutuksessa

Maanantaita vietettiin Sari Vähäniityn agilitykoulutuksessa Doriksen kanssa. Mukaan lähdettiin tietysti hakemaan uusia vinkkejä ja vähän katsomaan tarkemmin kuinka kivinen tie meillä on edessä mikäli kisoihin mielii :D Tällä kerralla minulla on liittää myös ratapiirros tähän, johon jouduin vähän muuttelemaan numeroiden paikkaa kun olivat toisten radan mukaan numeroitu. Älkää siis valkoisista läikistä välittäkö ;)

Meidän ryhmän alkaessa rata muokattiin 20 esteen radaksi. Ilmoitin minut ja Doriksen aloittelijoiksi, jota me todella ollaankin. Meidän vuorolla aloitettiin siis pilkkomalla rata kahtia, ensin ekat kymmenen ja sitten vikat kymmenen estettä. Rataan tutustuttaessa vaikutti aika haasteelliselle, kun on vain muutaman radan eläessään mennyt. Kokeilemaan lähdettiin kuitenkin avoimin mielin.

Ykkösestä kymppiin ohjaus meni itsellä yllättävän hyvin ja Doris kääntyy tosi napakasti pienessäkin tilassa. Siitä jatkui kepeille, joille tuli kyllä pirun kiire, kun pituudelta ohjaa putkeen ja Doris todellakin irtoaa sinne samantien. Sai niinkun juosta ihan oikeasti. Kepit on meillä vielä epävarmat, joten ne mentiin rauhassa. Tulokulma kepeille tuntui kanssa itestä aika vaikealle. Tosin en minä mitään agista tiedä, joten saattaa se vanhalle tekijälle olla helppokin. Siitä jatkettiin sitten esteet 12-20. A:n jälkeinen hyppy osottautui haastavaksi, koska Dorista ei ole opetettu pysähtymään kokonaan kontaktilla. Minä viisaana näin halusin 8D Kiirehän se tuli siinäkin. Loppuosa meni kuitenkin hyvin, joten Sari lisäsi vielä esteet 21-26. Eli otettiin uudestaan alusta ja muurin jälkeen pussiin vaan ja siitä eteenpäin. Siinäkin taas pirun pitkä suora, että jalat alle vaan! Pussin jälkeisen hypyn jälkeen takaleikkauksella putkeen ja sitten oli taas elämä helpompaa :)

Kaiken kakkiaan palaute meille oli, että ohjaukseni on selkeää (tämän todisteeksi haluaisin kyllä videopätkää, se ei nimittäin aina siltä tuntunut kun jalat oli ainakin kolmella solmulla) ja Doris kuuntelee hyvin. Sillä on myös vauhtia ja se irtoaa, joka aiheuttaakin meikeläiselle aina silloin tällöin pieniä probleemia :D Jokatapauksessa lopputulema oli, että kepit ja kontaktit kuntoon, niin ollaan kuulemma kisavalmiita! Tai siis koira on. Joku voisi viedä sen sitten kisoihin? Anyone?? Ohjaaja tarttee vielä henkistä, fyysistä, psyykkistä ja vaikka mitä valmennusta. Kauhea ajatus, että ensimmäisiin kisoihin pitäisi jossain vaiheessa mennä. Apua. No, sitä ei vielä murehdita vaan lähdetään heti sunnuntai aamuna treenaamaan kontakteja lisää ;)